Biy setgeliin min gantshan tulhuur yum shu
Busdaas haramlan hadgalsaar irsen yum shu
Butsaaj awahgui ee bi ene l zurhee odoo
Buren moson chamdaa ogyo oo eniigee.
Hamgaas erhemlej hairlan tordsoor irsen yum shu
Hairlan nandignaj eej min chamd ogson yum shu
Setgeldee bagtaaj enhriilj yawaarai ene tulhuuriig
Sewteej, gandaaj, gemteelguigeer hadgalj yawaarai.
Harin ene tulhuuriig min haa negtee geej bolohgui shu
Hayj uregduulsen bol haij olohod hetsuu baidag yum shu
Hezee negen tsagt erguulen harin ogohoor bolvol
Hend ch hereggui zew bolohoos ni uritaj erguulj ogoorei.
Wednesday 2 November 2011
Hairtdaa
Ooriig chin bi onoodor ondor bolgoj zuudlej uzlee
Oodoos min shirteh nudiig tani tsenher bolgoj harlaa
Ochuuhen shirheg us buriig ni shargal bolgoj uzlee
Ooroor barahgui tanihgui hun shig nadad haragdlaa
Sainuu gehed ni gaihaj heseg zogsloo
Saitar chamaig ajiglan shirtej jaahan harlaa
Setgel min neg l hodloj ogohgui l bailaa
Sereechee gej oortoo changaar helj bailaa
Chinii min vzesgelent duriig guitsej uneheer chadsangui
Minii setgeld honogshin uldej daanch chadahgui
Chihend min shiwneh hairiin ugiig ni sonsoj bas bolsongui
Minii setgel yeroosoo yund ch ogt dogdolsongui
Dahiad hairt min zuudend min ailchilan irwel
Dars shimen hamtdaa hairiin tuhai yariltswal
Engiin daruuhan torhooroo zochlon ireerei naddaa
Erhemseg yaldam hartsaaraa ineemseglen haraarai nadruugaa.
Oodoos min shirteh nudiig tani tsenher bolgoj harlaa
Ochuuhen shirheg us buriig ni shargal bolgoj uzlee
Ooroor barahgui tanihgui hun shig nadad haragdlaa
Sainuu gehed ni gaihaj heseg zogsloo
Saitar chamaig ajiglan shirtej jaahan harlaa
Setgel min neg l hodloj ogohgui l bailaa
Sereechee gej oortoo changaar helj bailaa
Chinii min vzesgelent duriig guitsej uneheer chadsangui
Minii setgeld honogshin uldej daanch chadahgui
Chihend min shiwneh hairiin ugiig ni sonsoj bas bolsongui
Minii setgel yeroosoo yund ch ogt dogdolsongui
Dahiad hairt min zuudend min ailchilan irwel
Dars shimen hamtdaa hairiin tuhai yariltswal
Engiin daruuhan torhooroo zochlon ireerei naddaa
Erhemseg yaldam hartsaaraa ineemseglen haraarai nadruugaa.
Wednesday 15 December 2010
Хувийн интернэт хуудасгүй амьдрал
Bi gedeg hun olon jiliin omno Hi5 hemeeh website deer anhnii social profile aa uusgej baij bilee. Ter uyd yag l joohon huuhed togloomond ulairdag shig tiim l iheer donton odor bolgon orj uzen shine zurag, notes oruulah ajliig albatai yum shig hiij odriin taliig barna. Tegeed daraa ni naiz nohod, nziin nzuud, shine sodon ohiduud geel yanz yanziin tanih tanihgui humuusiin huudas ruu oron zurgiig ni uzej tuuniig shoglon daapaalah, magtah, dolignon tal zasah, seetegneh, gomdon ug hayah ongo aystai tailbar bichij uldeedeg baij bilee. Anh ingej l social network gedeg zuiltei taniltsaj bailaa.
Suuliin heden jil Facebook gedeg balai website-d ihenhi tsagaa ongoruuldeg baisniig bi say l uhaarlaa. Naiz ohintoigoo hamt yariltsaj baigaad facebook profile aa haah shiidwert sanaandgui hurseneer bi suuliin hoyor doloo honog orchimd facebook gedeg website bdg-g ch martan hicheel nomondoo meriin shamdah bolson. Naiz ohinoo huuy chi yu hiij bna facebook uzeed suuj bna uu gej asuuhgui, facebook deer hen hen yu bichsen bna gej unshij tsag barahgui, odor bur 20-40 shirheg junkmail irehgui geed l yer ni mash ih tsag, noots, huch hodolmor hemnej ogch bga yum bna.
Urid ni social network sitegui bol yaj amidrahaa tosoolohgui bdg bailaa. Odoo tegtel saihan l bna. Zaawal busdad uuj idsen, unaj tasarsan aa uzuulj, doloon bulchirhaigaa toochij, buh amidralaa delgen uzuuleh shaardlaga yund bna we? Social networking site yer ni yug oorchiloh gej buteegdsen yum be? Nadad law hereggui. Bi ene heweeree dahij neehgui gej bodoj bga. Magadgui nz ohintoigoo yariltsaad hamtdaa neej boloh yum.. ugui bol dahij minii zurgiig internetees hun olj uzeheergui bolno gsn ug...
Suuliin heden jil Facebook gedeg balai website-d ihenhi tsagaa ongoruuldeg baisniig bi say l uhaarlaa. Naiz ohintoigoo hamt yariltsaj baigaad facebook profile aa haah shiidwert sanaandgui hurseneer bi suuliin hoyor doloo honog orchimd facebook gedeg website bdg-g ch martan hicheel nomondoo meriin shamdah bolson. Naiz ohinoo huuy chi yu hiij bna facebook uzeed suuj bna uu gej asuuhgui, facebook deer hen hen yu bichsen bna gej unshij tsag barahgui, odor bur 20-40 shirheg junkmail irehgui geed l yer ni mash ih tsag, noots, huch hodolmor hemnej ogch bga yum bna.
Urid ni social network sitegui bol yaj amidrahaa tosoolohgui bdg bailaa. Odoo tegtel saihan l bna. Zaawal busdad uuj idsen, unaj tasarsan aa uzuulj, doloon bulchirhaigaa toochij, buh amidralaa delgen uzuuleh shaardlaga yund bna we? Social networking site yer ni yug oorchiloh gej buteegdsen yum be? Nadad law hereggui. Bi ene heweeree dahij neehgui gej bodoj bga. Magadgui nz ohintoigoo yariltsaad hamtdaa neej boloh yum.. ugui bol dahij minii zurgiig internetees hun olj uzeheergui bolno gsn ug...
Monday 6 December 2010
Данхрадтай монгол
Hunii tarhinii setgehguin tsar huree, uhamsariin oilgolt hunii nutagt ireed her orgon, huchtei bna we gedeg ni medegddeg bololtoi. Mongol setgehgui, mongol ahui, mongol uhaanaa geeh ter agshin hiliin deesiig dawah ter moch yum yum bolow u? Yagaad zaawal mongol humuus hariin gazar, hvnii nutag, ih holiin gazar ireed neg negnee tanihaa bolichihdog yum bol? sonin...
Minii odoogiin amidran suudag gazar bol delhiin ih naiman gurnii neg ulsiin niislel hot bolgoo. Ogloo bur negen dunsger boroo shiwersen, buudiisen saaral tenger taniig hoshigoo neeh agshind ugtan awah bolno. Ayga haluun tsai, ondog talhaa sharj idchiheed, hicheel surguulidaa yawah mochoos ehleed minii amidardag ene hotod Mongol humuusiig ta haanaas ch olj harah bolomjtoi. End amidrah nutag negtnuud maani ihewchlen bidnii duudaj dadal bolsonoor haraar ajillan, orshin suugchid buyu huuli bus tsagaachid. Gehdee suuliin jiluuded bolowsrol soyliin shugamaar ene orniig songon ireh oyutnii too ulam bur nemegdej bga. Tiimees ch ter uu mongol humuus end tendgui mer ser uzegdeh yum.
Hun hamraa sohohiin tuld hichneen undur danhraad heregledeg yum bol oo? Danhraad gedeg chin tiimee zow oilgoj bna, mashin orgoj harahad zoriulagddag bagaj. End danhraadgui mongol hun gej barag ugui baihaa gej bodoh yum. Ta gudamjaar alhan yawahdaa haa negtee mongol hun harlaa gej bodyo, ter uyd tanii harsan hun shuud danhraadaa gargaj ireed, aihtar hurdan hamraa sohoj orhino shu. Negent sohogdson hamar bol batalgaatai hoyor nudiig ni taglaastai. Tegeed taniig harsan daruidaa ter hun oor yu ch harahgui, tanihgui, medehgui bolj taniig harahgui gudamjaar tsaash alhsaar alga bolj ogno.
Jiriin l neg odor iinhuu ehlene dee. Yagaad ingej hun bur danhraad, har nudnii shil ashiglah bolsoniig ni bi dam yarianaas medeelel olj tsugluulsaar erh bish gadarlah bolj dee. Oor hun ene tuhai sonswol ugui bailgui dee gej duu aldan tolgoi segsreh bha. Endhiin mongolchuud hezeenees l muu nertei baisantai holbootoi yum bolow uu? Duudah neriig aawaasaa awsan humuus duursah aldaraa end ireed olj awch bna daa. End anh irsen mongolchuud uchraa medehgui neg negniigee huuran mehlej, heruul zodoon, arhi dars nuguu l hamag muu muuhai buhnee nutag negtnuudteigee uildej biy biyndee itgeh itgeliig aldsan. Nzdaa mongo zeeluulnee nuugeed alga bolno, geriin haygaa ognoo udalgui tsagdaa irne... Urgelj oorsdiin humuusee buruu yumand ashiglasan tsoohoooooon humuus end bdg. Myngan mongoliin hamriig dorgioson edgeer heden owligogui mongoloos bolj bid end odor bur danhraataa hed dahin ashiglahad hurj bna. Towchoor helbel ta end mongol hun harah yum bol ter hun nuur buruulan bushuuhan alga boloh bolno. Baidal end iim l bna.
Neg negneesee zugtaj, neg negneesee nuugdaj, neg negneesee nuuj yariltsaj, neg negnee muulj amidrahaas edgeer humuus zalhaj bna. Bid erh choloo, haluun dulaan uur amisgal, hamtran negdehiin huchiig uzmeer bna. Hamtdaa niigemlegee baiguulj, hamtdaa amidralaa baiguulj, hamdaa ireeduig buteej, hamtdaa Mongol uragaa hamgaalmaar bna. Humuus neg negendee itgeh itgelee end ireed geedeg, humuus neg negnee huuran mehlehiig end ireed surdag tiim muu muuhai buhnii undes bolson gazar bish harin end ireed hamtdaa ajillahiin ur shimiig amsaj, hun hundee tuslah setgeliig mederch awdag tiim l saihan mongol huneer duuren gazar boloosoi gej bi husdeg. Delhiin ontsog bulan burt mongolchuud negdej bna. Bid yagaad endees hotsroh yostoi gej? Danhradaa geeh tsag bolsoon mongolchuudaa, chadalguidee tuslaj, chadaltaigaa demjij amidray!
Tuslay, huwaaltsay, shiidey!
Minii odoogiin amidran suudag gazar bol delhiin ih naiman gurnii neg ulsiin niislel hot bolgoo. Ogloo bur negen dunsger boroo shiwersen, buudiisen saaral tenger taniig hoshigoo neeh agshind ugtan awah bolno. Ayga haluun tsai, ondog talhaa sharj idchiheed, hicheel surguulidaa yawah mochoos ehleed minii amidardag ene hotod Mongol humuusiig ta haanaas ch olj harah bolomjtoi. End amidrah nutag negtnuud maani ihewchlen bidnii duudaj dadal bolsonoor haraar ajillan, orshin suugchid buyu huuli bus tsagaachid. Gehdee suuliin jiluuded bolowsrol soyliin shugamaar ene orniig songon ireh oyutnii too ulam bur nemegdej bga. Tiimees ch ter uu mongol humuus end tendgui mer ser uzegdeh yum.
Hun hamraa sohohiin tuld hichneen undur danhraad heregledeg yum bol oo? Danhraad gedeg chin tiimee zow oilgoj bna, mashin orgoj harahad zoriulagddag bagaj. End danhraadgui mongol hun gej barag ugui baihaa gej bodoh yum. Ta gudamjaar alhan yawahdaa haa negtee mongol hun harlaa gej bodyo, ter uyd tanii harsan hun shuud danhraadaa gargaj ireed, aihtar hurdan hamraa sohoj orhino shu. Negent sohogdson hamar bol batalgaatai hoyor nudiig ni taglaastai. Tegeed taniig harsan daruidaa ter hun oor yu ch harahgui, tanihgui, medehgui bolj taniig harahgui gudamjaar tsaash alhsaar alga bolj ogno.
Jiriin l neg odor iinhuu ehlene dee. Yagaad ingej hun bur danhraad, har nudnii shil ashiglah bolsoniig ni bi dam yarianaas medeelel olj tsugluulsaar erh bish gadarlah bolj dee. Oor hun ene tuhai sonswol ugui bailgui dee gej duu aldan tolgoi segsreh bha. Endhiin mongolchuud hezeenees l muu nertei baisantai holbootoi yum bolow uu? Duudah neriig aawaasaa awsan humuus duursah aldaraa end ireed olj awch bna daa. End anh irsen mongolchuud uchraa medehgui neg negniigee huuran mehlej, heruul zodoon, arhi dars nuguu l hamag muu muuhai buhnee nutag negtnuudteigee uildej biy biyndee itgeh itgeliig aldsan. Nzdaa mongo zeeluulnee nuugeed alga bolno, geriin haygaa ognoo udalgui tsagdaa irne... Urgelj oorsdiin humuusee buruu yumand ashiglasan tsoohoooooon humuus end bdg. Myngan mongoliin hamriig dorgioson edgeer heden owligogui mongoloos bolj bid end odor bur danhraataa hed dahin ashiglahad hurj bna. Towchoor helbel ta end mongol hun harah yum bol ter hun nuur buruulan bushuuhan alga boloh bolno. Baidal end iim l bna.
Neg negneesee zugtaj, neg negneesee nuugdaj, neg negneesee nuuj yariltsaj, neg negnee muulj amidrahaas edgeer humuus zalhaj bna. Bid erh choloo, haluun dulaan uur amisgal, hamtran negdehiin huchiig uzmeer bna. Hamtdaa niigemlegee baiguulj, hamtdaa amidralaa baiguulj, hamdaa ireeduig buteej, hamtdaa Mongol uragaa hamgaalmaar bna. Humuus neg negendee itgeh itgelee end ireed geedeg, humuus neg negnee huuran mehlehiig end ireed surdag tiim muu muuhai buhnii undes bolson gazar bish harin end ireed hamtdaa ajillahiin ur shimiig amsaj, hun hundee tuslah setgeliig mederch awdag tiim l saihan mongol huneer duuren gazar boloosoi gej bi husdeg. Delhiin ontsog bulan burt mongolchuud negdej bna. Bid yagaad endees hotsroh yostoi gej? Danhradaa geeh tsag bolsoon mongolchuudaa, chadalguidee tuslaj, chadaltaigaa demjij amidray!
Tuslay, huwaaltsay, shiidey!
Thursday 28 October 2010
Yagaad?
Hunii oyun uhaanii chadwar baragdana gej yer ni baidag bolow u? Hezee negen tsagt ene uneheer boldog uu? Esvel hun yamar neg yum bichihed zaawal ongod heregtei bdg yum bolow u? Ongod gedeg chin hund durlasan, hen negen huniig hairlaj bga uyd tordog medremj bus uu?
Bi nz ohindoo hairtai, bur mash ih hairtai. Tuundee zoriulj zondoo shuleg bichij bsn. Gehdee odoo yagaad nadad bichih yamar ch sanaa orj irehgui bnaa? Bi tuundee zoriulaad saihan yum bichmeer baiwch daanch yamar negen saihan sanaa orj irehgui yum...
Ongod sahius uneheer hair deer tulguurladag bol bi odiid orchin tsagiin Shakespeare bolchihson bga. Getel tiim bish bga ni gunigtai bolowch unen... Magadgui minii setgeliin hodlol hangalttai ih bish bga yum bolow uu? Hairtdaa zoriulaad, guiee yamar ch hamaagui 4n mort ch boltugai bichih yumsan. Tegtel minii tolgoi ajillahgui bna :(
Bi nz ohindoo hairtai, bur mash ih hairtai. Tuundee zoriulj zondoo shuleg bichij bsn. Gehdee odoo yagaad nadad bichih yamar ch sanaa orj irehgui bnaa? Bi tuundee zoriulaad saihan yum bichmeer baiwch daanch yamar negen saihan sanaa orj irehgui yum...
Ongod sahius uneheer hair deer tulguurladag bol bi odiid orchin tsagiin Shakespeare bolchihson bga. Getel tiim bish bga ni gunigtai bolowch unen... Magadgui minii setgeliin hodlol hangalttai ih bish bga yum bolow uu? Hairtdaa zoriulaad, guiee yamar ch hamaagui 4n mort ch boltugai bichih yumsan. Tegtel minii tolgoi ajillahgui bna :(
Subscribe to:
Posts (Atom)